Pulupalsta

Full power, Zero carbonPAUSED

Pääkallopaikalla (Washington D.C.)

Language:    Published: 2019-08-11, Helsinki  Keywords: matkailu, Yhdysvallat, autoilu, Eurooppa, kulinarismi, UNESCO
Sisällysluettelo

Lyhyesti

Kahden hengen iskuryhmämme kävi tutustumassa Yhdysvaltojen historiaan mantereen itärannikolla. Iso omena jäi vielä puuhun, mutta vallan ydin napattiin takataskuun.

Artikkelihistoria

  • 2019-08-11 Raportti julkaistu.
  • 2019-07-07 Kirjoitus aloitettu.

Alkusanat

Kävin Yhdysvalloissa ensimmäisen kerran vuonna 2016 ja silloin syntyi ajatus viimeinkin tutustua kunnolla tähän suureen maahan, joka näyttää maailmaa pyörittävän. Ensimmäisen matkani teema oli alkuperäiskansat ja urhoilu Utahin, Arizonan ja Coloradon maailmanluokan luontokohteissa. Tämän toisen matkan teemaksi valikoitui Yhdysvaltojen moderni historia eli määränpääksi otettiin tietenkin maan itärannikko. Lopulliseksi reitiksi muodostui Boston, Philadelphia, Mid-Atlantic-alueen maaseutu sekä tietenkin maailmanpolitiikan pääkaupunki, Washington D.C.

Valitettavan peruuntumisen johdosta matkaseurueemme oli tällä kertaa kaksihenkinen, mutta suoritimme retken silti korkealla ammattitaidolla yhdessä useilta yhteisiltä reissuilta tutuksi tulleen Takatöölön vahvistuksen, Sagi the First -historia-asiantuntijamme kanssa. Kokeilen tässä matkaraportissa hieman uudenlaista rakennetta, enkä seuraa niin tarkasti meidän matkan etenemistä. Alkuosa raportista on kenties tylsää historian läpikäyntiä, mutta sen jälkeen viihdeosioita on useampia!

No niin herra mahtimaa, kerro tarinasi!

Esipuhe

Amerikkalainen narratiivi on kummallinen näin eurooppalaisin silmin. On outoa ajatella, että espanjanlaiset, englantilaiset, ranskalaiset, hollantilaiset, irlantilaiset, saksalaiset, ruotsalaiset ja jopa suomalaiset purjehtivat Atlantin yli ja perustivat siirtokuntia uudelle mantereelle. Siitä alkoi uuden ja voimakkaan kulttuurin kehittyminen, joka on myöhemmin levinnyt ympäri maailman ja itse asiassa allekirjoittanutkin on elänyt sen BBQ-marinoimana, vaikken viihteen suurkuluttaja olekaan.

Eurooppalaiset siis löysivät uuden mantereen noin viisisataa vuotta sitten ja rakensivat järjestäytyneen yhteiskunnan, jonka malli on Ranskan vallankumouksen kautta levinnyt ympäri maailmaa. Yksilönvapaus yhdistettynä maanomistusoikeuteen ja runsaisiin luonnonvaroihin mahdollistivat kehittymisen supervallaksi, jonka veroisia ei ihmiskunnan historia montaa tunne.

Bruttokansantuotteella mitattuna Yhdysvallat on ollut suurin mahti vuodesta 1890 asti, mutta itse asiassa tällä mittarilla mitattuna Kiina ohitti maan vuonna 2013. Kuluvasta vuosisadasta on ennustettu tulevan Kiinan vuosisata ja on vaikea nähdä, mikä tätä trendiä voisi muuttaa. Tässä kirjoituksessa käydään kuitenkin läpi vaiheita, miten nimenomaan Yhdysvallat kehittyi maailman suurimmaksi vallaksi. Joskus olisi mielenkiintoista tutustua myös 1700- ja 1800-lukujen suurimpaan mahtiin eli Iso-Britanniaan. Sitä aiempi olisi kai Osmanien valtakunta joskus suunnilleen 1300–1600-luvuilla.

Suurvaltojen bruttokansantuote vuosina 1800-2040. Lähde: Youtube

Yhdysvaltojen historia sanoin

Kaunopuheissa Yhdysvaltojen historia on kolmen kulttuurin synteesi, siis Afrikasta tuotujen maanviljelijöiden, Pohjois-Amerikan alkuperäisväestön sekä eurooppalaisten siirtokuntalaisten. Eurooppalaisten ja varsinkin brittien kulttuurinen vaikutus on ollut ylivoimaisesti suurin, josta kieli tietenkin merkittävimpänä.

Mutta Amerikkaa eivät löytäneet englantilaiset vaan espanjalaiset ja erityisesti genoalainen Kristoffer Kolumbus, joka tosin luuli löytäneensä meritien Intiaan, mausteiden maahan. Kolumbuksen jälkeen seuraavat olennaiset vuodet ovat Espanjan kuninkaan rahoilla purjehtineen Juan Ponce de León perustamat asutukset Puerto Ricon saarelle (1508) ja myöhemmin mantereelle La Floridaan, Kukkivaan (1513). Ranskalaisenkin kruunun alla purjehdittiin alueelle vuonna 1524, mutta espanjalaisten nimiin meni ensimmäisen pysyvän siirtokunnan perustaminen, Saint Augustinen (1565). Englantilaiset saivat oman siirtokuntansa perustettua vuonna 1607 (Jamestown), kun aikaisempi epäonnistui (Roanoke Island, 1587).

Jamestownista alkanutta ajanjaksoa kutsutaan siirtokunta-ajaksi, jonka aikana englantilaiset siirtokuntalaiset viljelivät maata sekä kasvattivat tiluksiaan uusille alueilleen, kunnes vuonna 1776 itärannikon kolmetoista siirtokuntaa julistautuivat itsenäisiksi. Kilpailu mantereen herruudesta päättyi todellisuudessa jo seitsenvuotisessa sodassa (1756–1763), kun Englanti löi Ranskan ja sai haltuunsa suurimman osan mantereen pinta-alasta.

Väestönkasvu ja uusien siirtolaisten virta Pohjois-Amerikkaan oli poikkeuksellisen nopeaa ja 1700-luvun puolivälissä mantereella asui uudisasukkaita jo yli kaksi miljoonaa. Ihmisiä motivoi lähtemään Euroopasta sekä uskonnolliset että taloudelliset syyt. Puritaanit ja kveekarit etsivät vapautta harjoittaa uskoaan, mutta varsinkin myöhempinä vuosisatoina uuden mantereen vapaampi ja vauraampi elämä houkutteli lähtemään onnea etsimään.

Siirtokuntalaisten tehtävä oli tuottaa emämaalle raaka-aineita ja vastineeksi he saivat Englannista teollisuustuotteita, joita vaurastunut amerikkalainen yläluokka kaipasi. Kolmentoista siirtokunnan aikakautena muutama tuhat ahkeraa ja onnekasta perhettä vaurastuivat muita enemmän ja näin valta alkoi keskittyä heille. Samaan aikaan Amerikan itsenäistymisliike oli hyvää vauhtia vahvistumassa ja seuraavat merkittävä vuodet ovatkin Amerikan vallankumous (1783) sekä Yhdysvaltojen vapaussota (1775–1783).

Seitsenvuotisessa sodassa velkaantunut emämaa Englanti asetti alusmailleen uusia veroja ja tulleja, jotka olivat hyvin epäsuosittuja ja johtivat myöhemmin Bostonin teekutsuina tunnettuihin tapahtumiin ja sotaan, jossa amerikkalaiset onnistuivat taistelemaan itselleen itsenäisyyden. Yhdysvaltojen armeijan ylipäällikkö oli yksi isoimpien plantaasiviljelmien omistajista, George Washington, josta tuli myös maan ensimmäinen presidentti (1789). Muita merkittäviä toimijoita valtion alkuaikoina olivat John Adams, Thomas Jefferson, Alexander Hamilton ja Benjamin Franklin [lähde].

Yhdysvaltojen perustuslaki kirjoitettiin vuonna 1787 ja on täten maailman vanhin edelleen voimassa oleva perustuslaki. Liberaalin vallankumouksen aatteet heijastuivat myös Eurooppaan: Ranskan vallankumousta (1789) pidetään yhtenä Euroopan historian merkittävimpänä tapahtumana, sillä siitä voidaan johtaa modernin demokratian keskeisimpiä arvoja, kuten kansanvalta, ihmisoikeudet, ajatuksen- ja uskonvapaus sekä oikeusvaltion periaate. Kiitos vain, on kiva olla vapaa ja oikeutettu vaikka mihin.

Vallankumouksen jälkeen Pohjois-Amerikan valta oli jakautunut karkeasti ottaen neljään osaan: briteistä irronneeseen Yhdysvaltoihin, Englannin hallitsemaan Kanadaan, Ranskan Louisianaan sekä Espanjan kruunulle kuuluvaan Meksikoon. Yhdysvaltojen maa-alue kasvoi 1800-luvulla merkittävästi. Ensin ostettiin Louisiana Napoleonin Ranskalta vuonna 1803. Sitten Meksikolta vallattiin 1845–1848 sodassa Texas, Kalifornia, Nevada, Utah, Arizona ja New Mexico. Alaska ostettiin Venäjältä vuonna 1867. Havaiji julistettiin omaksi vuonna 1898, jolloin käytiin myös sota Espanjan kanssa, mistä uusina alueina tuli Puerto Rico, Guam ja Filippiinit.

1800-luku oli nopean kasvun aikaa myös taloudellisesti ja maa ohitti kaikki muut valtiot bruttokansantuotteella mitattuna: Indonesian vuonna 1805, Bangladesh (1806), Espanja (1810), Japani (1830), Italia (1844), Venäjä (1848), Saksa (1850), Ranska (1851), Iso-Britannia (1862), Intia (1879) ja viimeisenä Kiina (1890). Noin kolmesataa vuotta kesti lopulta siinä, että Yhdysvallat ohitti emämaansa Iso-Britannian.

1800-luvun merkittävin tapahtuma Yhdysvaltojen kansakunnan yhtenäisyyden kannalta oli 1861–65 käyty sisällissota. Kun uusien siirtolaisten virta jatkui edelleen voimakkaana ja maan teollistuminen kiihtyi rautatieverkoston myötä, niin suurvaltahegemonia oli pääsemässä vasta vauhtiin vuosisadan lopussa. 1800-luvun presidenteistä keskeisimpinä mainittakoon Andrew Jackson, James Knox Polk ja Abraham Lincoln.

1900-luku oli Yhdysvaltojen suvereenia dominointia ja maan kultainen vuosisata. Sen sotilaallinen, taloudellinen ja kulttuurinen valta oli karkeasti ottaen puolet koko maailmasta. Vielä vuosisadan alussa maa operoi lähinnä läntisellä pallonpuoliskolla, siis Lontoosta länteen, mutta ensimmäinen maailmansota ja varsinkin natsien hyökkäyssuunnitelma toisessa maailmansodassa vetivät Yhdysvallat lopullisesti maailmannäyttämölle. Muita merkittäviä tapahtumia vuosisadan alussa olivat Alkoholin kieltolaki (1920–1933) sekä Suuri lama (1929–1932). Aikakauden presidenteistä mainittakoon Theodore Roosevelt ja Woodrow Wilson.

Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat lopullisesti veti mukaan Japanin hyökkäys Havajilla vuonna 1941. Sota päättyi liittoutuneiden voittoon (Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Neuvostoliitto) ja akselivaltojen alasti riisumiseen (Saksa, Japani). Voittajavaltiot perustivat YK:n turvallisuusneuvoston ratkomaan yhteismaan ongelmia, mutta jonka toimintakyky on valitettavasti heikentynyt 2000-luvulla. Franklin D. Roosevelt oli Yhdysvaltojen presidentti toisessa maailmansodassa.

Moni Euroopan valtio kärsi maailmansodissa suuria tappioita ja niiden vaikutusvalta maailmanpolitiikassa heikkeni merkittävästi. Seuraavien vuosikymmenten päänarratiivi oli Kylmä sota eli kahden eri idealogian välinen taistelu: Yhdysvaltojen liberaali markkinatalous ja yksilön vapaudet vastaan Neuvostoliiton suunnitelmatalous ja kollektivismi. Kylmän sodan mahtivallat eivät sotineet suoraan keskenään vaan mittelivät muilla areenoilla, kuten avaruusmatkailussa ja proxy-sodissa Koreassa (1950–1953) ja Vietnamissa (1964–1975). Vuonna 1969 Yhdysvallat vei ihmisen ensimmäistä kertaa toiselle taivaankappaleelle ja toi hänet vielä elävänä takaisin.

Vietnamin sodan lisäksi 1970-luku oli Yhdysvalloille muutenkin raskas: Watergate-skandaali (1972), Iranin vallankumous (1979) sekä Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus (1979). Presidentteinä olivat Richard Nixon (1969–1974), Gerald Ford (1974–1977) ja Jimmy Carter (1977–1981).

Seuraavan vuosikymmenen presidentit olivat Ronald Reagan (1981–1898) ja George H. W. Bush (1989–1993). 1980-luvulle sattuivat 220 000 henkeä vaatinut aids-epidemia sekä kommunismia vastaan taistelu latinalaisen amerikan sissisodissa. Www-sivut tulivat voimistamaan neljättä teollista vallankumousta vuonna 1988.

1990-luvulla kommunismi romahti ja Kylmä sota päättyi. Microsoft julkaisi Windows 95 -käyttöjärjestelmän. Persialahden sota oli onnistunut (1991) ja talous kasvoi ennätyksiä rikkoen. Jopa länsimaailman vaikeimman kriisin osapuolet, siis Israelin ja Palestiinan johtajat, löivät kättä päälle vuonna 1993. Bill Clinton oli presidenttinä (1993–2001).

2000-luku muistetaan vuoden 2001 terrori-iskusta ja siitä alkaneesta terrorisminvastaisesta sodasta, jossa myös Venäjä ja Kiina ovat olleet ainakin retoriikan tasolla Yhdysvaltojen kanssa samalla puolella. Vuonna 2008 maan talousjärjestelmä romahti vetäen mukanaan koko maailmantalouden, mutta on toipunut siitä 2010-luvulla toisin kuin esimerkiksi Eurooppa. Presidenttinä oli George W. Bush (2001–2009).

Kuluvalla vuosikymmenellä Wikileaks alkoi julkaista salaisia asiakirjoja (2010) ja Edward Snowden paljasti laajamittaisen valvontakoneiston (2013). Yhdysvaltojen kaksi edellistä presidenttiä ovat olleet Barack Obama (2009–2016) ja Donald Trump (2016–), mutta heidän kausiensa lopulliset laineet ovat vielä näkymättömissä. Jonkinlainen kulttuurimuutos taitaa olla edessä.

Loppuun vielä lista suurimmista Yhdysvaltojen käymistä sodista:

Yhdysvaltojen historia kuvin

Katsotaampa historiaa sitten vielä kuvin, jotka nappasimme reissun aikana.

Ensimmäinen onnistunut brittiläinen siirtokunta perustettiin Atlantin rannikolla Jamestownissa, Virginian osavaltiossa, vuonna 1607.

Vuonna 1636 perustettiin Yhdysvaltojen ensimmäinen yliopisto, Harvard.

Vuoden 1680 tienoilla rakennettu talo Bostonissa on säilynyt hyvin. Siinä asui myös 16 lapsen isä hopeaseppä Paul Revere.

Williamsburg (Virginia) oli ensimmäisiä uuden Amerikan kaupunkeja ja osavaltion alkuperäinen pääkaupunki, jossa sijaitsivat esimerkiksi Yhdysvaltojen ensimmäinen mielisairaala ja toiseksi vanhin yliopisto. Kuvassa Kuvernöörin palatsi, jonka rakentaminen alkoi vuonna 1706.

Mount Vernon (Virginia) oli yksi Yhdysvaltojen alkuaikojen suurimmista plantaaseista ja sitä asutti ja hoiti Yhdysvaltojen ensimmäinen presidentti, George Washington. Rakennus valmistui vuonna 1757 eli pari vuosikymmentä ennen maan itsenäistymistaisteluita.

Bostonin teekutsut vuodelta 1773 tunnetaan tapahtumana, joka käynnisti Yhdysvaltojen itsenäistymisprosessin. Euroopan sodissa köyhtynyt emämaa Britannia nosti varoja kerätäkseen erilaisia veroja, jolloin amerikkalaiset liberaalit patriootit Samuel Adamsin johtamana totesivat, että nyt riittää ja heittivät Intiasta tuodut teet mereen. He vetosivat Britannian omaan Magna Cartan periaatteeseen eli "ei verotusta ilman edustusta". Vuodelta 1215 peräisin olevaa Magna Cartaa pidetään ihmisoikeusjulistusten ja perustuslakien ensimmäisenä versiona, josta kaikki myöhemmät ovat kehittyneet.

Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus kirjoitettiin Philadelphiassa vuonna 1776.

Yhdysvaltojen kolmas presidentti, Thomas Jefferson, perusti Virginian yliopiston vuonna 1825. Opiskelijat saivat itse valita opiskelemansa kurssit ja yliopisto oli muutenkin edistyksellinen ja sekulaari. Kampus kuuluu UNESCO:n maailmanperintökohteisiin.

Thomas Cole on yksi tunnetuimpia amerikkalaisia kansallisromantikoita, joka osaltaan raamitti uuden kansakunnan mielenmaisemaa. Kuvassa on vuonna 1837 valmistunut Lähtö.

Gettysburgissa käytiin vuonna 1863 taistelu, jota pidetään Yhdysvaltojen sisällissodan käännekohtana. Sodan voittivat pohjoisvaltiot ja republikaaninen puolue, jonka itse asiassa perustivat orjuutta vastustaneet demokraatit.

Orjuuden poistamisen vastaliikkeenä syntyi Ku Klux Klan, joka valtansa huipulla vuonna 1925 marssi pääkaupungin kaduilla. Tällöin jäseniä oli jopa 3–6 miljoonaa.

Yhdysvallat oli yksi toisen maailmansodan voittajavaltioista. Sota päättyi vuonna 1945.

Supervallan johtajan ampuminen vuonna 1963 lienee yksi historian kuuluisimmista salamurhista. Julius Caesar vuonna 44 eaa. tulee seuraavana mieleen.

Kommunismin vastaisen taistelun suurin yksittäinen operaatio oli Vietnamin sota, joka kesti kaksikymmentä vuotta (1955–1975).

Vuonna 1979 tapahtunut Three Mile Island -ydinvoimaonnettomuus on ihmiskunnan historian neljänneksi vakavin. Edelle menevät ainoastaan Tsernobyl (1986), Fukusima (2011) ja Kyštym (1957).

Vuonna 1996 valmistunut ensimmäinen Robonaut on esimerkki uuden sukupolven roboteista, jotka ovat korvanneet osan astronauttien tehtävistä.

Retken teemat

Puretaanpa tällä kertaa kuvasato eri teemojen kautta eikä seuraamalla kronologisesti meidän matkaa.

Taide

Historian läpikäynnin jälkeen on luonteva siirtyä toiseen sivistysaiheesen, taiteeseen.

Lippuasetelma Massachusetts State Housessa

Aistihämy

Note-to-self: oma atrium ois kiva.

University of Virginia -kampusalue on UNESCO:n maailmanperintökohde, joka on rakennettu 1800-luvun alussa.

Yhdysvaltojen kansallismuseon suosituin vitriini oli ensimmäisten naisten mekot.

V-mailia on kiva saada sotiessa.

George Washington veistettynä Antiikin tyylillä.

Ruoka

Ah, ruokatauko, melkein taidetta sekin!

Wendin tripla combo on aiemminkin jo esitelty, mutta seitsemällä eurolla yli 300g lihaa ja muut lisukkeet, niin ei voi valittaa. Pari tälläistä päivässä, niin jaksaa.

Chili-kurpitsa-katkarapukeitto Philadelphiassa. Tuplafriteeratut ranskalaiset. Heinz lasipurkissa.

Aito ja alkuperäinen philadelphialainen juustopihvi on erinomainen esimerkki siitä, ettei maku riipu aina ulkonäöstä. Näiden ostaminen oli kyllä, pakko myöntää, hieman kuumottavaa. Houmiissit tuntuivat tylyttävän metatasolla - murretta ei ymmärtänyt.

Löysimme autenttisen meksikolaisen. Myynti asuntoautosta: check, liha medium: check, perheet koolla: check, ainoat gringot: check.

BBQ-mission on mehevää savugrillilihaa myyvä pikaruokaravintola, jonka seinillä on kuvia pesäpalloilijoista, palomiehistä, sotilaista ja muista miesoletetuista.

Kannattaa suosia ruokaa, joka on pakattu muoviin. Olen havainnut, että tuore ja terveellinen kasvisruoka pakataan usein muoviin, koska näin ainekset säilyvät parhaiten.

Monta kertaa olen nähnyt, kun joku hehkuttaa löytäneensä taivaallista pho-keittoa, mutta kun olen itse niitä maistanut jo useaa erillaista, enkä ole huomannut mainittavaa eroa, niin odotin innolla, miltä maistuu TripAdvisorin 6/18923 ravintolan pho-keitto ihmiskunnan pääkaupungissa. Tämän on kai sitten oltava parasta, mitä maailmasta löytyy? Ainakin jono oli turkasen pitkä, vaikka ravintola oli mukamas jo sulkeutunut. Ja se maku. Sama kuin muuallakin.

Astronauttijäätelö - how cool is that?

Astronauttikokis ja -pepsi

Robottiravintola Bostonissa, jonka ovat perustaneet MIT:n opiskelijat, siis yliopiston, jota voi luonnehtia maailman parhaaksi tekniseksi opinahjoksi. Vielä on matkaa vallankumoukseen, kun tämäkin ravintola tarvitsi edelleen ihmistyöntekijän.

Jalan pituinen kuuma koira lienee klassikko, mutta 25 dollaria kaljasta ja nakista on vaativa hinta.

Luonto

Luontokuvauksella on miesseurueella tapana jäädä sivuosaan, mutta jotain nyt kuitenkin:

Maryland Heights sijaitsee kolmen osavaltion nurkassa, Marylandin, Virginian ja Länsi-Virginian.

Chesapeakenlahden silta (37 km) Delawaren ja New Jerseyn osavaltioiden välillä.

Shenandoahin kansallispuisto Virginian osavaltiossa

Atlantin valtameri Delawaren osavaltiossa.

Atlantin valtameri Connecticutin osavaltiossa.

Liikenne

No mutta erilaisia liikennevälineitä tuli tietenkin kuvattua!

Linja-auto

Juna

Kengät

Laiva

Laskeutuja

Bondin auto

Batmanin auto

Meidän auto

Avaruusasema (1/4)

Avaruusasema (2/4)

Avaruusasema (3/4)

Avaruusasema (4/4)

Tämä on kolmas kerta, kun sisällytän matkaraporttiin kuvan paikasta, jossa ei käyty. Kaksi ensimmäistä olivat Pohjois-Korea ja Saudi-Arabia.

Suomi

Päätin tällä reissulla ensimmäistä kertaa bongailla suomalaisuutta, mutta kovin paljoa sitä ei tullut vastaan. Yritysten logoja en laske: esimerkiksi KONE on yleinen näky.

Philadelphiassa oli kaikkien maiden liput, joten jes! Suomi mukana!

Suomalainen rekikello (1911) Yhdysvaltojen kansallismuseossa.

Mutta tämä on kova! Yhdysvaltojen vanhin edelleen pystyssä oleva hirsirakennus (rak. 1643) on suomalaisten tekemä! [lähde]

Boston

Sitten seuraa itärannikon kolme suurta kaupunkia: Boston, Philadelphia ja Washington D.C. New York skipattiin tarkoituksella.

Boston on tunnettu korkeatasoisista yliopistoistaan (esim. Harvard, MIT) sekä yhtenä itsenäisyyskamppailujen päänäyttämöistä. Kooltaan Boston on kuitenkin vasta 21. suurin.

Heti reissumme alussa Bostonin majapaikkaan päästyämme, asettui ikkunamme eteen pakettiauto, joka seurasi meitä koko matkamme ajan.

Bostonin ykkösnähtävyys on Freedom Trail -kävelyreitti, joka kiertää keskustan historiallisia rakennuksia ja paikkoja.

Päätöstentekohuone Massaschusettsin osavaltion pääkaupungissa Bostonissa.

Lehdistön työskentelytila

Demokraatin selässä

Philadelphia

Philadelphia on myös historiallinen kaupunki, mutta sen lisäksi se on nykyään Yhdysvaltojen kuudenneksi suurin kaupunki. Philadelphia on yksi viidestä Amerikan kaupungista, jolla on joukkueet kaikissa urheilun pääsarjoissa, siis koripallossa, jääkiekossa, amerikkalaisessa jalkapallossa sekä amerikkalaisessa pesäpallossa.

George ja Bob ovat kiireisiä. He ovat menossa bingoon.

Rocky - se nyrkkeilijä - seisoi tässä.

Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen allekirjoituspaikka, Independence Hall, on UNESCO:n maailmanperintökohde.

Washington D.C.

Washington D.C. on Yhdysvaltojen pääkaupunki, jonne ihmiset saapuvat tekemään päätöksiä ympäri maapalloa. Useita lentokoneita oli jatkuvasti kaupungin yllä. Tämä jos mikä on pääkallopaikka.

Fallistinen Washington Monument on 169 metriä korkea.

U.S. Marine Corps War Memorialissa on rutkasti tilaa uusille sodille.

Arlingtonin hautuumaa

Pentagon 9/11 -muistomerkki

Valkoinen talo

Ne seuraa edelleen.

Matkamme päättyi Washington Nationals -paikallisjoukkueen pesäpallo-otteluun, mutta kyllä Tahko Pihkalan versio on parempi.

Sekalaista

Loppuun vielä pari sekalaista kuvaa, jotka eivät sopineet muualle.

Kaljaa juoksijoille ja kannabiksen kotikasvatusta.

Amerikkalainen yhden luukun sosiaalitoimisto. Löytyy työtä ja asuntoa, luottokorttia ja siunauksia - vieläpä ilmaiseksi!

En kyllä minäkään lähtisi avaruuteen ilman tarranauhaa ja jeesusteippiä.

Instagram

Olen vuodesta 2014 asti postaillut myös Instagrammin feediini kuvia reissun päältä. Tietynlaisia matkaraportteja nekin ovat, joten otetaanpa talteen ainakin tämän reissun sarja.

Loppusanat

Matkalla kertyi uusina UNESCO:n maailmanperintökohteina Independence Hall (Philadelphia) sekä Monticello and Univeristy of Virginia (Charlottesville). Uusina osavaltioina listalle taasen pääsivät Connecticut, Delaware, Maryland, Massachusetts, New Jersey, New York, Pennsylvania, Rohde Island, Virginia, West Virginia ja rajatapauksena The District of Columbia. Vielä puuttuu osavaltioista 36/50.

Tämä oli nyt toinen reissuni Yhdysvaltoihin ja pakko se on myöntää, että maa on kyllä pirun kiehtova ja sitä on vaikea sanallistaa. Välillä tuntuu kuin olisi elokuvan sisällä, kun miljööt ovat niin tuttuja viihde- ja uutismaailmasta. Toisaalta maa on myös sen vuoksi tuttu, että se on ikään kuin parempi versio Euroopasta. Suomalaisen median luoma kuva maasta on mielestäni huomattavan paljon negatiivisempi kuin oma kokemukseni on ollut. Ihmiset ovat ystävällisiä ja hommat toimivat kenties paremmin kuin missään muualla.

Yhdysvallat on myös siitä erikoinen maa, että siellä elävät ihmiset kuvittelevat olevansa maailman paras kansa, joka itse asiassa pitää vielä aika pitkälle paikkansa. Yhdysvallat on ollut supervalta jo sadan vuoden ajan, eikä tilanne aivan hetkeen ole muuttumassa, vaikka Kiina jo haastaakin joillakin alueilla.

Yhdysvaltojen bruttokansantuote on 20 000 miljardia, joka on 252 kertaa Suomea isompi. Maassa on 15079 lentokenttää, joka on 580 kertaa enemmän kuin Suomessa. Yhdysvalloissa asuu suurin osa maailman miljardööreistä, siis ihmisiä, jotka voivat valita minkä tahansa maailman kolkan asuinpaikakseen.

Yksi Yhdysvaltojen merkittävimmistä menestyksen rakennuspalikoista on maahanmuutto, sillä maa houkuttelemaan puoleensa maailman ahkerimpia ja lukeneimpia ihmisiä. Eurooppa on yrittänyt matkia tätä menestysreseptiä, mutta karvaasti siinä epäonnistuen. Euroopan maiden vastiiketon sosiaaliturva on houkutellut ihmisiä, jotka eivät ole niin yrittelijäitä.

Kun Yhdysvaltojen vahvuus on vahva liittovaltio ja suhteellisen heikot osavaltiot, niin vastaavasti Euroopan vahvuus taitaakin olla vahvat kansallisvaltiot, vaikka edelliset vuosikymmenet niitä onkin yritetty ajaa alas ja pyrkiä sen sijaan rakentamaan Euroopan yhdysvallat. Mutta koska eurooppalaisilla ei ole yhteistä kieltä eikä niin selvää yhteistä historiaa, niin projekti näyttää olevan tuomittu epäonnistumaan. Heikko Eurooppa jättää tilaa Kiinalle ja Venäjälle kasvaa, joka ei ole hyvä uutinen vapaan maailman ja yksilönvapauksien kannattajalle.

Keskeisin havainto Yhdysvaltojen mallista on nimenomaan yksilönvapaus ja sen arvostaminen erittäin korkealle. Jokainen on oman onnensa seppä. Sillä on tietenkin väliä, mihin perheeseen sattuu syntymään tai minkä näköisenä, mutta maa lienee silti maailman vapain maa elää ja harjoittaa elinkeinoaan. Ihmiset myös itse kokevat tämän mallin reiluksi ja jos he eivät itse onnistu elämässään, niin he eivät jää paikalleen ruikuttamaan ja syyttämään järjestelmää, vaan yrittävät keksiä seuraavan tavan päästä eteenpäin.

Yhdysvaltojen sosiaaliturva perustuu pitkälti hyväntekeväisyyteen, mikä ei tarkoita samaa kuin Suomessa eli Kallion leipäjonoa. Yksittäiset ihmiset lahjoittavat suuria summia ja myös kadulla näimme useita kertoja ihmisten pysähtyneen juttelemaan ja halaamaan kodittomia.

Kuten muissakin suurvalloissa, niin myös Amerikassa ihmiset ovat kummallisen kansallismielisiä. Rekisterikilvissä otetaan kantaa politiikkaan ja näimme esimerkiksi nuoren naisen juoksulenkillä kohtuullisen kokoinen Amerikan lippu mukana heiluen. Suomen lipun näkee kadulla ainoastaan Lieksassa.

Yhdysvaltojen historiaa opiskellessa erikoisin yksityiskohta oli, että republikaaninen puolue on alunperin muodostunut vastustamaan orjuutta ja puolue vieläpä irtautui demokraattisesta puolueesta. Tämä on erittäin outo tieto, kun tietää että tänä päivänä demokraatit ovat niitä, jotka heiluttavat black lives matter -kylttejä kaduilla. Kun nyt joku takarivista huutaa, että historia on paljon monimutkaisempi, niin kysyn, miksi sitten joidenkin eurooppalaisten puolueiden kanssa ei voida tehdä yhteistyötä, koska heidän historiastaan löytyy yhteyksiä arvelluttaviin tahoihin? Eikö puolue, joka lähti sisällissotaan säilyttääkseen orjuuden, ole arvelluttava?

Alueella missä pyörimme, varsinkin Pennsylvaniassa, asuu paljon amisheja ja mennoniittejä, siis ihmisiä, jotka eivät esimerkiksi suostu käyttämään sellaista nykymaailman hapatusta kuin sähköä. Näimme näitä ihmisiä Walmartin pihalla, mutta eipä heitä viitsi toljottamisen lisäksi enempää häiritä. Hyvävointisen näköisiä he olivat. Älypuhelimet eivät heitä vahingoita.

Liikenteestä pitää mainita moottoriteiden Express Lanet, joille pääsi lisämaksusta. Moottoritiellä oli 3-4 kaistaa per suunta ja sen lisäksi vielä keskellä oli kaksi express-kaistaa per suunta eli tiellä oli yhteensä 10–12 kaistaa. Tulisipa joskus autoautoihin dynaaminen hinnoittelu, niin eniten maksavaa muut väistäisivät, eikä tarvitsisi rakentaa erillisiä kaistajärjestelmiä, jotka ovat paljon tehottomampia.

Oli pakko tarkistaa Wikipediasta, että Yhdysvalloissa toimii ... 17985 poliisilaitosta (eng. police agencies). Tuntui että jatkuvasti tuli vastaan erinäköisiä poliiseja ja muita viranomaisia aseidensa kanssa. JFK-lentokentällä rinkkojamme asetellessa parempaan asentoon, viereemme paukahti yhtäkkiä pari raskaasti aseistautunutta sotilasta turvaamaan oluiden pakkailuamme, joka taisi valvontakamerassa näyttää epäilyttävältä.

Kiitos jälleen kerran Kimmolle matkaseurasta, historialuennoinnista sekä tv-sarja-englannin tulkkauksesta.

Viimeisenä vielä reissun paras kuva Shenandoahin kansallispuistosta. Kaikki loppuu aikanaan, mutta siitä koitos, alkaa uusi vaan!