Pulupalsta

Vuorenvalloitus Turkissa

Language:    Published: 2015-05-13, Barcelona
Sisällysluettelo

Lyhyesti

Vuoren valloitimme Turkin Antalyassa työporukalla. Päälle tuli vielä pari päivää yltäkylläisyyttä lomaresortissa.

Artikkelihistoria

  • 2015-05-13 Artikkeli julkaistu.
  • 2015-05-09 Artikkelin kirjoitus aloitettu.

Alkusanat

Lähdimme työporukalla Turkin Antalyaan tai tarkalleen ottaen pieneen Tekirovan kylään, mistä pääsee näppärästi vaeltamaan Tahtalı Dağılle, toiselta nimeltään Mt. Olympokselle. Sähköpostiin tuli pakkausohjeet repulle ja lentoliput. Muusta ei etukäteen ollut tietoa.

Turkissa en ollutkaan aiemmin käynyt, joten valtio oli minun kahdeskymmennesviides (25). Turkki ja varsinkin Istanbul ovat kiehtoneet jo vuosia, mutta ehkä tämä reissu ei vielä kovin hyvin tätä janoa tyydytä.

23.04. torstai (Antalya)

Barcelonasta pääsi Terikovaan kombinaatiolla metro, juna, lentokone, bussi ja bussi. Helsingistä tulevat työkaverit tapasin Antalyan lentokentällä, josta oli vielä yli tunnin linja-automatka pieneen Terikovan kylään, lähelle Kemeriä. Mutta kylänraitille emme jääneet, vaan ajoimme porteista sisään muureilla suojattuun lomakylään, Euphoria-hotelliin. Tässä vaiheessa kello oli iltakymmenen. Buffetin ja parin kaljan kautta koisimaan.

24.04. perjantai (Terikova)

Herätys kello kolme yöllä. Unta takana ainakin muutama tunti. Joku oli saanut idean, että vaellus on jännää aloittaa pimeän aikaan, joten vauhtiin oli päästävä ennen kuutta.

Bussit veivät meidät noin kahdeksaan sataan metriin (800 m), josta lähdimme kipuamaan huipulle 2365 metriin. Yhteensä vaellukseen kului noin seitsemän tuntia, ja palkintona huipulla odotti kaljat. Alas tultiin gondolihissillä.

Vaellus vuorelle alkoi ennen auringonnousua. (c) Yilmaz Sevgül

Nahkealehtisten kasvillisuusvyöhyke

Kaksi tuntia takana - viisi edessä.

Aamunkajo

Välipalaksi oli kolminkertaisiin muoveihin käärittynä leipä, kurkunpala, tomaatti, kananmuna, lihahyytelöpala, suolaa, juustosiivu, kuivattu aprikoosi sekä persikkamehu.

Hallelujah: auringonpaiste!

Puurajan jäädessä taakse todellinen nousu vasta alkoi.

Puuttomalla osuudella noustiin ensin loivaa mutta kivistä rinnettä.

Seuraavaksi jatkoimme pitkin loivaa mutta lumista rinnettä.

Sitten oli vuorossa jyrkkä lumirinne.

Välimeri

Yhteensä ryhmäämme kuului noin sata jäsentä.

Vaeltamassa Tahtalı Dağıssa, Turkin Antalyassa (1:25)

Tunti matkaa huipulle.

Kuvassa näkyy gondolihissin reitti alas ja meren rannalla sijainnut resorttimme.

Jee jee, hyvä me

Tahtalı Dağı, 2365 m. Done.

Lomaresortin paras osuus oli monipuolinen buffet ja varsinkin sen salaatit ja pataruoat.

Trumanshowmainen lomaresorttimaailma

Ilta otettiin hörppyä ja käytiin klubilla pyörähtämässä.

25.04. lauantai (Terikova)

Lauantai oli vapaapäivä, joten jokainen sai valita oman ohjelmansa. Me valitsimme kaljan juomisen. Kävimme myös kylpylässä.

26.04. sunnuntai (Barcelona)

Paluu Barcelonaan kesti jälleen rentouttavat yksitoista tuntia, mutta onneksi vastassa oli kotikadun rumpuryhmä ja konserttilava. Itse tarkkailin tapahtumia omalta parvekkeeltani.

Loppusanat

Turkista sain maapisteet (25.) ja vaellus vuorelle oli kasvattava kokemus. Vuori oli haastava, mutta kaikki saatiin ylös saakka. Lämpötila oli 5 ja 15 asteen välillä.