Länsi-Euroopan Länsi (’s-Gravenhage)

Sisällysluettelo
Johdanto Liège Gent Aachen ’s-Gravenhage Antwerpen Rotterdam

Artikkelihistoria

• 2024-04-01 Teksti julkaistu.
• 2024-03-26 Matkaraportin alkupiste.

Johdanto

Kiitos positiivisjuosteisen RNA-viruksen tällä kertaa emme lähde suurmatkalle vaan kaupunkimatkalle, kohteena läntinen Länsi-Eurooppa ja sen kuusi kaupunkia – Belgiasta, Hollannista ja Saksasta. Vaihtelun vuoksi matkaraportti kiertää kaupungit suuruusjärjestyksessä. Ajankohta: 21-29.5.2022.

Liège

Kaljamaraton juostaan vuosittain Belgian Liègessä, Euroopan 362. suurimmassa kaupungissa (viite). Alkuun lukija saakin tervehdyksen juoksuharrastuksen parista. Turku on muuten Euroopan 417. suurin kaupunki.

Liegè on kuulemma Euroopan ensimmäisiä paikkoja, mistä on löydetty käsiaseita (viite), joten katsotaanpa sitten tuliaseiden varhaishistoria.

Ensimmäiset käsikäyttöiset tuliaseet on valmistettu Kiinassa 900-luvulla. Mamelukeilla ja arabeilla on aseita 1200-luvulla ja Euroopassa 1300-luvulla, kuten juuri Liègessä (c. 1350). Portugalilaisten toimesta 1500-luvulla Kaakkois-Aasian aseteknologia yhdistyy germaanisen ja ottomaanisen teknologian kanssa.

Gent

Gent on Euroopan 293. suurin kaupunki ja Belgian kolmanneksi suurin. Gentissä sijaitsee Mystisen lampaan palvonta, oiva esimerkki varhais-pohjois-eurooppalaisesta renessanssista.

Gentissä, siis Belgiassa, on syntynyt Kaarle V, jonka palatsin tarkistimme aiemmin Granadassa, Etelä-Espanjassa.

Kaarle V on Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari (1516-1556) ja bonuksena Espanjan kuningas.

Gentissä sijaitsee sen sijaan Gravensteen, linnoitus vuodelta 1180.

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta onkin erikoinen tapaus. Paavin ja Kaarle Suuren tempauksessa vuonna 800 niin Habsburgit ja muut kumppanit lännessä kuin bysantin porukka idässä katsovat, että Rooman valtakunnan keisarilinja jatkuu itse asiassa heidän maillaan. Euroopan keisarivalta jatkuu (de jury) lopulta tuhat vuotta aina ensimmäiseen maailmansotaan asti, jolloin kaatuu Itävalta-Unkarin keisari, Preussin keisari, Venäjän keisari ja Ottomaanien keisari. Ja 40 vuotta aikaisemmin Ranskan viimeinen keisari, Napoleon III (1870).

Vuosina 1618-1648 käyty kolmikymmenvuotinen sota ja Westfalenin rauha on katsottu olleen keisarivallan päätös de facto, kun useiden valtakuntien rajat määritetään ja kansallisuutta aletaan pitää lainkäytön kannalta keskeisempänä kuin aiempia limittäisiä poliittisia ja uskonnollisia velvoitteita (viite) (viite). Westfalenin rauha on suvereenien valtioiden alku.

Kolmikymmenvuotisen sodan lisäksi vuonna 1648 päättyy myös kahdeksankymmenvuotinen sota, kun Hollanti taistelee irti Espanjasta. Myös Sveitsi saa itsenäisyyden vuonna 1648.

Sivumennen Gent kuuluu aikanaan Espanjan Alankomaille (viite) ja myöhemmin Itävallan Alankomaille (viite). Nykyään Gent ei kuulu Espanjalle, eikä Itävallalle, eikä edes Alankomaille, vaan Belgialle.

Kahdeksankymmenvuotisen sodan aikana Hollannista kasvaa samalla suurvalta (viite), joka hallitsee Indonesiaa, Etelä-Afrikkaa ja useita satamia ympäri maailmaa, kuten isoa omenaa.

Maalaustaiteen kultakausi Hollannissa osuu myös 1600-luvulle, mutta se onkin katsottu jo aiemmin (2013).

Aachen

Matkan kolmas kaupunki on saksalainen Aachen (271.) missä elää ja kuolee legendojen legenda, itse Kaarle Suuri, korttipakan kunkku.

Kaarle Suuri on frankkien kuningas (800-814) ja frankit taas on suurin germaaniheimoista ponnistava jälkiromaaninen barbaarivaltakunta (486-843), joka voimmakkaimmillaan hallitsee isoa osaa manner-Euroopasta, melkein kokonaan nykyisten Ranskan ja Saksan aluetta (viite). Tästä inspiroituneena katsotaanpa huviksemme, ketkä ovatkaan historiassa manner-Eurooppaa laajimmalti hallinneet.

Karolinginen renessanssi alkaa Kaarle Suuresta (viite).

’s-Gravenhage

’s-Gravenhage eli Haag on merenrantakaupunki Hollannissa (122.), missä sijaitsee Pysyvä välituomioistuin (viite). Haag on hallintokaupunki ja Hollannin kolmanneksi suurin.

Pysyvän välituomioistuimen lisäksi Haagissa sijaitsevat Kansainvälinen tuomioistuin ja Kansainvälinen rikostuomioistuin.

Yhdysvallat säätää Haagin valloituslain vuonna 2002, jonka jälkeen istuinten merkitys de facto on ohut (viite).

Antwerpen

Matkan toiseksi suurin kaupunki on Belgian suurin kaupunki Antwerpen (111.), joka tunnetaan kokaiinista ja timanteista (viite).

Rotterdam

Matkan viimeinen kohde on Hollannin toiseksi suurin kaupunki, Rotterdam (73.), joka on hieman Helsinkiä suurempi (83.)