Puluprojects

aka Pulupalsta

Deflaatio tulee, oletko valmis?

Kieli:    Julkaistu: 2020-04-15   Muokattu: 2020-04-28
Sisällysluettelo

Lyhyesti

Katsoin Helsingin yliopiston verkkoluennon koronakriisistä ja halusin selvittää, mitä deflaatio todella tarkoittaa. Kirjoitukseni on niin sanottu skenaariotutkimus eli mahdollisen tulevaisuuden hahmottamista.

Artikkelihistoria

  • 2020-04-15 Raportti julkaistu.
  • 2020-04-10 Teksti pääosin kirjoitettu.

Alkuvuosi

Katsotaan ensin, mitä taloudessa on alkuvuodesta tapahtunut:

  • 2019-12-31: ensimmäiset koronavirustapaukset Wuhanista raportoidaan Maailman terveysjärjestölle (WHO)
  • 2020-01-30: ensimmäinen tapaus Yhdysvalloissa
  • 2020-02-14: ensimmäinen tapaus Euroopassa
  • 2020-02-20: pörssiromahdus alkaa
  • 2020-03-03: Yhdysvaltojen keskuspankki (FED) laskee ohjauskorkoa 1.5-1.75 %-yksiköstä 1.0-1.25 %-yksikköön
  • 2020-03-16: Yhdysvaltojen keskuspankki laskee ohjauskorkoa 1.0-1.25 %-yksiköstä 0.0-0.25 %-yksikköön
  • 2020-04-08: Maailman kauppajärjestö (WTO) arvioi maailmankaupan supistuvan 13-32 % vuonna 2020
  • 2020-04-09: Yhdysvaltojen liittovaltio myöntää 2300 miljardin dollarin apupaketin

Koronavirus on saanut maailmantalouden pysähtymään tavalla, jota ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin. Lähin vertailukohta löytyy vuosien 1929–32 lamasta, mutta silloin maailma ei ollut digitaalisesti kytkeytynyt, joten tällä kertaa vaikutukset lienevät ainakin nopeampia ja ehkä sen myötä myös voimakkaampia. Finanssikriisi vuonna 2009 ei koskettanut monenkaan arkea, sillä vaikutukset eivät juurikaan yltäneet reaalitalouteen.

Syy talouden pysähtymiseen on koronaviruksesta johtuva kysynnän ja toimeliaisuuden romahtaminen. Nyt leppoistetaan oikein tosissaan. Tästä seuraa talousteorian mukaan deflaatio, koska kysynnän lasku aiheuttaa painetta hintojen laskuun. Kirjoitushetkellä (2020-04-13) yksityisistä pankesta Danske Bankin ennuste on uusin ja ilmestynyt pari viikkoa sitten (27.3.). Siinä inflaatio on puolittunut.

Lähteet:

Mitä deflaatio tarkoittaa?

Deflaation keskeiset tunnusmerkit ovat:

  • Säästämisaste nousee
  • Investointiaste laskee
  • Riskinotto- ja lainanottohalukkuus laskee

Deflaatio tarkoittaa talouden supistuvaa kierrettä, jossa sekä yritykset että kotitaloudet säästävät mieluummin kuin ottavat lainaa investoidakseen tulevaisuuteen. Tyypillisesti tällöin talouden näkymät ja odotukset ovat synkät.

Deflatorisen kierteen vaiheet voidaan kuvata lyhyesti:

  1. Kun kysyntä laskee, niin hinnat laskevat.
  2. Kun hinnat laskevat, niin rahan reaaliarvo kasvaa.
  3. Kun rahan reaaliarvo kasvaa, niin se kannattaa säästää.
  4. Kun rahat säästetään, niin kysyntä laskee entisestään ja kierre syvenee.

Lisäksi deflaatiossa myös velkojen reaaliarvo kasvaa, joka omalta osaltaan voimistaa kierrettä.

Deflaatio on perinteisesti keskeytetty valtion investoinneilla infrastruktuuriin tai muihin enemmän ja vähemmän tuottaviin kohteisiin. Toisen maailmansodan jälkeen Euroopan jälleenrakennuksessa riitti houkuttelevia investointikohteita pitkäksi aikaa, mutta ehkä tällä kertaa saamme Pisararadan?

Lähde: Wikipedia: Deflaatio (2020-04-13)

Japanin deflaatio

Japani on ollut enemmän ja vähemmän deflaatiossa pari vuosikymmentä, jonka aikana maan velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut maailman suurimmaksi. Perässä tulevat sellaiset maat kuin Sudan, Kreikka, Libanon, Eritrea ja Italia. Kuitenkin Japanissa elintaso on yksi maailman korkeimmista, joten mikä on ongelmana?

Allekirjoittanut myöntää olevansa nyt epäselvillä vesillä, mutta kun Japanin tilanteeseen en ole nähnyt mitään vakuuttavaa selitystä, niin yritetään miettiä itse. Ainakin se on tiedossa, että suurin osa Japanin velasta on kotimaista, joka tarkoittaa, että japanilaiset itse uskovat maahansa ja antavat sille lainaa, mutta näkeekö muu maailma saaren vaikeat luonnonolot ja väestörakenteeseen liittyvät ongelmat liian suurina?

Tiedetään myös että Japanin sisämarkkinat ovat maailman kolmanneksi suurimmat Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen. Suuret sisämarkkinat pystyvät tarvittaessa tuottamaan enemmän itse, joten niiden luottokelpoisuus muiden toimijoiden silmissä ei ole niin kriittistä. Lisäksi saarilla asuvat ihmiset ovat tottuneet pärjäämään omillaan.

Kenties edellä esitellyistä syistä Japani sietää deflatorista lamaa monia muita valtioita paremmin ja voi olla jopa niin, että jos koronavirus aiheuttaa pitkään kestävän maailmanlaajuisen laman, niin deflaatioon tottunut Japani voi pärjätä suhteellisesti muita paremmin, vaikka heidän velkansa on jo nyt erittäin korkea. Huomionarvoista on myös se, ettei Japanin kokonaisveroaste ole lähellekään niin korkea kuin monissa Euroopan maissa.

Lähteet:

Mitkä omaisuuslajit pärjäävät deflaatiossa?

  • Hyviä: käteinen, dollari, kulta, pitkät korot, ns. hyvät yhtiöt
  • Huonoja: velat, kiinteistöt

Yllä kerrottu on sijoitusneuvo. Ongelma on vain se, ettei kukaan tiedä, onnistuvatko poliitikot katkaisemaan deflaatiokierteen.

Lähde: Seeking Alpha: The Best Investments During Deflation (2010-08-09)

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Kirjoitushetkellä virus on vaikuttanut maailmantalouteen noin kahden kuukauden ajan pysäyttäen ensin Kiinan, sitten Euroopan maat ja nyt viimeisimpänä Yhdysvallat. Uusimmista graafeista voidaan havaita, että tartuntatapausten kasvun vauhti on mahdollisesti tasaantumassa, mutta parhaassakin tapauksessa epidemia kestää vielä kuukausia ja senkin jälkeen ihmiset voivat olla varovaisia pitkään.

Kasvuvauhti on tasaantumassa.

Vaikka kasvuvauhti on tasaantumassa, niin tautitapausten määrän kasvu näyttää edelleen tältä. Kasvunopeudessa on tapahtunut vasta hiuksenhieno taittuminen, jonka hädin tuskin huomaa.

Rajoitustoimet näyttäisivät siis toimivan, mutta koska kriisi kestää parhaimmassakin tapauksessa kuukausia, niin epidemia tulee joka tapauksessa erittäin kalliiksi. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) uusimmassa ennusteessa (2020-04-15) arvioidaan, että maailmantalous supistuu vuonna 2020 yhteensä 3,0 prosenttia, kun se finanssikriisissä vuonna 2009 supistui – hieman lähteestä riippuen – nollasta yhteen prosenttiin (lähde). Deflatorinen kierre on siis tällä kertaa huomattavasti voimakkaampi, mikä on helppo uskoa, kun tietää, missä laajuudessa maailma on tällä hetkellä pysähtynyt.

Positiivisena asiana voidaan mainita, että vaikka viruksen mutatoitumista tapahtuu jatkuvasti, niin se ei hyvin todennäköisesti ole merkittävä uhka (lähde), joka osaltaan pienentää todennäköisyyttä, että pandemia pitkittyy entisestää. Toisaalta virukset eivät tämänkään jälkeen maailmasta häviä, joten on vain ajan kysymys, milloin seuraava epidemia alkaa. Ymmärtääkseni epidemioita voi olla myös useita yhtäaikaa.

Tiedämme että keskuspankit ympäri maailman ovat tehneet historiansa suurimpia elvytyspaketteja, joiden avulla pyritään rajaamaan viruksen vaikutusta talouteen, jotta kriisin yli päästäisiin mahdollisimman vähin vaurioin. Toive on että kriisin jälkeen yritykset investoivat jälleen ja kotitaloudet kuluttavat niin kuin ennenkin. Mutta mitä jos käykin toisin ja talous ei käynnistykään nopeasti, koska ihmisistä on tullut varovaisempia? Ainakin tällä hetkellä (2020-04-13) kuluttajien luottamus talouteen on varsin heikkoa, muttei kuitenkaan ennätyksellisen heikkoa (lähde). Ehkä luonnon antama opetus ihmisille viruksen muodossa meni viimein perille ja ihmisistä tulee varovaisempia lopullisesti tai ainakin hyvin pitkäksi aikaa?

Jos virus saa yritykset ja kotitaloudet niin varovaisiksi, että entistä harvempi haluaa lisää lainaa ja säästää mieluummiin kuin investoi eli valtioiden ja keskuspankkien elvytystoimet eivät onnistu katkaisemaan deflatorista kierrettä, niin voimme olla suuren velkasyklin käännekohdassa, jota seuraa rytinä tai pehmeä pudotus. Viime kierroksella päädyttiin toiseen maailmansotaan. (Lähde)

Pitkällä aikavälillä digitaalisuuden mahdollistama tuottavuuden kasvu pelastaa meidät, mutta keskipitkällä aikavälillä edessä ovat hankalat ajat parhaimmassakin tapauksessa. Tulemme näkemään vallan ja rahan uudelleenjakoa. Tulemme näkemään voittajia ja häviäjiä.

WTO ennustaa esimerkiksi, että korkean jalostusasteen teollisuus kärsii enemmän, koska kriisin aikana ihmiset ja yritykset ostavat vain välttämätöntä ja suuret hankinnat siirretään myöhemmäksi (lähde). Suomi ja Suomen keskeiset kauppakumppanimaat, kuten Saksa, Ruotsi ja Alankomaat, ovat korkean jalostusasteen teollisuuden maita (lähde).

Lisäksi jos ihmiskunnan lisääntynyt varovaisuus ja nurkkakuntaisuus johtavat siihen, että aletaan suojella omaa taloutta, niin se on huono uutinen vapaasta globaalista kilpailusta hyötyville vientiteollisuusmaille, joita ovat – jälleen kerran – Suomi ja monet Suomen kauppakumppanimaat (lähde).

Ennustan digitaalisten palveluiden lisäksi kasvua kotimaiselle maataloudelle. Näemme kohta sinistä ja valkoista vähän siellä sun täällä. Kansakunnat palaavat juurilleen ja etsivät puhdasoppineisuuttaan. Klassikot muistetaan. Palvelu- ja kulttuurisektorin on vaikea löytää kysyntää, kun ihmiset säästävät ja keskittyvät ensisijaiseen.

Vai tuleeko sittenkin hyperinflaatio? Silloin kaikki yllä sanottu onkin päinvastoin: velat häviävät ja kiinteistöt ja muu fyysinen omaisuus säilyttävät arvoa.

Tai sitten poliitikot onnistuvat ja saamme lempeän ja pehmeän pudotuksen, eikä kumpikaan ääripää toteudu. Toisaalta kullan hinta on noussut edellisen kolmen viikon aikana 17 prosenttia ja kysynnän kasvusta kielii myös paikallisen kultakaupan tuotteiden heikko saatavuus sekä osto- ja myyntihinnan välisen eron kasvaminen (lähde). Koska kulta on hyvä sijoituskohde sekä deflaatiossa että hyperinflaatiossa, niin ainakin kultamarkkinat ennustavat rytinän todennäköisyyden kasvamista.

Mitä on tehtävissä?

Parasta mitä tässä tilanteessa voi jokainen tehdä, on nostaa omaa tuottavuutta ja pitäytyä sijoitussuunnitelmassaan.

Omaa tuottavuutta voi nostaa monin tavoin, kuten tekemällä asioita nopeammin tai jättämällä kokonaan tekemättä. Tuottavuutta voi nostaa paitsi lisäämällä järkevien asioiden tekemistä, niin myös vähentämällä turhien asioiden tekemistä. Lisäksi koska tekniikan ja talouden taidoista on saatavissa eniten hyvinvointia kaikille, niin kannustakaamme kansakuntana nuoria ja kaikkia muitakin opiskelemaan, miten luonto toimii – siis luonnontieteitä.

Onneksi ihmiskunnalla on apunaan markkinatalous, joka tuottaa tälläkin hetkellä ennennäkemättömällä nopeudella ratkaisuja yhteiseen ongelmaamme.

Virus on sukupolvikokemus, joka yhdistää kaikkia maapallon asukkaita. YK:n turvallisuusneuvosto syntyi toisen maailmansodan jälkeen, jonka avulla olemme välttäneet ydinsodat. Olisiko nyt hyvä hetki perustaa YK:n ympäristöneuvosto, jolla luonto saadaan kuriin? On aika kiittää äiti maata ja maksaa velka takaisin. Ehdotan ympäristöveroa jokaiselle maailman kansalaiselle. Paitsi idean ehdottajalle eli minulle.